Vanhan testamentin väkivaltaisuus herättää niin uskovan kuin uskoa etsivänkin mielessä kysymyksiä. Erityisesti Joosuan kirjassa kerrottu Kanaanin maan valloitus ja Tuomarien kirjassa Jumalan miesten ja naisten tekemät hirvittävät teot kauhistuttavat meitä. En lähde tällä kertaa pohtimaan yleisesti Vanhan testamentin väkivaltaisuutta. Sen sijaan totean, että Raamattua lukiessa on tärkeää muistaa kaksi asiaa:
- Meidän on erotettava toisistaan se, mitä Raamattu opettaa ja mitä Raamattu kuvaa. Kaikki Raamattuun kirjoitettu ei suinkaan ole meille ohjeellista vaan toimii pikemminkin varoittavana esimerkkinä.
- Kaikki Raamatun teksti on kulttuuritaustaansa sidottua. Lukiessamme Vanhan testamentin luemme muinaisia tekstejä, jotka kirjoitettiin eri kulttuurin parissa kuin omamme.
Tuomari Jeftan kertomuksen (Tuom. 10-12) kohdalla nämä molemmat pointit tulevat hyvin selväksi. Mutta sitä ennen muutama sana tuomareista ja Tuomarien kirjasta yleensä.
